Tässä postauksessa käsittelen valitsemieni tutkimusten aineistoja ja aineiston hankinnan menetelmiä.
The effects of usability and web design attributes on user preference for e-commerce web sites.
Aineiston hankinnan menetelmänä tutkimuksessa käytettiin käytettävyystestausta ja kyselyjä. Aluksi kyselyllä hankittiin kymmenestä testiin osallistuvasta opiskelijasta tausta-aineistoa, jota hyödynnettiin käytettävyystestauksen testien kokoamisessa. Käytettävyystestauksella tutkittiin yhdeksän Yhdysvaltalaisen verkkokirjakaupan käytettävyyttä eri tehtävien avulla, ja suorituksista saatu informaatio muodosti osan tutkimuksen aineistosta. Loput aineistosta saatiin kyselyillä, joilla käyttäjien oli arvioitava verkkokirjakauppoja 10-portaisella Likert-asteikolla. Tutkittaviksi verkkokirjakaupoiksi oli valittu yhdeksän testikäyttäjille tuntematonta sivustoa, jotta käyttäjien aikaisemmat kokemukset eivät vaikuttaisi tuloksiin.
Mental models for web objects: Where do users expect to find the most frequent objects in online shops, news portals, and company web pages?
Tutkimukseen kerättiin aineistoa kolmessa vaiheessa ja kahdella tavalla: kyselyillä ja käyttäjätestauksella. Ensimmäisessä vaiheessa 136 käyttäjältä kysyttiin verkkokyselynä heidän mielestään yleisimpiä erityyppisillä verkkosivustoilla olevia elementtejä, joista suosituimmat sitten valittiin varsinaiseen tutkimukseen. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin verkossa ohjelmalla, jolla käyttäjien (516 kpl) piti sijoittaa verkkosivuston elementit heidän mielestään luontevimpiin paikkoihin sivustolla. Lopuksi käyttäjiltä kysyttiin vielä heidän tietokoneen ja Internetin käyttöönsä liittyviä kvantitatiivisia kysymyksiä.
The impact of language and culture on perceived website usability
Aineiston keräämiseen käytettiin tässäkin tutkimuksessa käytettävyystestausta. 204 käyttäjää arvioi valvotussa testissä kahta verkkosivustoa, jotka olivat destina.ca ja belairdirect.com. Molemmista sivustoista oli sekä englannin- että ranskankieliset versiot, mutta toisen sivustoista oli tehnyt englantia äidinkielenään puhuva henkilö ja sivusto oli käännetty ranskaksi, toisen taas oli tehnyt ranskaa äidinkielenään puhuva henkilö ja sivusto oli käännetty englanniksi. Sivustoja testasivat äidinkieleltään sekä englannin- että ranskankieliset käyttäjät.
Evaluating C2C e-commerce Website usability in Malaysia from users’ perspective: A case study
Myös tässä tutkimuksessa käytettiin aineiston hankkimiseen käytettävyystestausta ja kyselyä. Tutkimuksen kohteeksi valittiin kaksi Malesialaista C2C-verkkokauppaa, joilla viisi testikäyttäjää suoritti tuotteen ostamiseen liittyviä tehtäviä. Tehtävien suorittamisen jälkeen käyttäjien piti vielä arvioida sivustoa yksityiskohtaisesti 5-portaisella Likert-asteikolla.
---
Kuten yllä olevista tutkimuksista ilmenee, käytettävyystutkimuksissa käytetään aineiston hankinnassa runsaasti käytettävyys- ja käyttäjätestausta. Käytettävyystestauksessa yleensä käyttäjät testaavat olemassa olevaa verkkosivustoa esimerkiksi suorittamalla niillä tehtäviä, käyttäjätestauksessa taas kysytään enemmän kohderyhmän mielipiteitä. Käytettävyystestausta tutkimuksissa suoritettiin valvotuissa laboratorio-oloissa, ja käyttäjätestausta tehtiin verkossa.
Käytettävyys- ja käyttäjätestauksen edut käytettävyystutkimuksessa ovat selkeät: kun tavalliset käyttäjät suorittavat testauksen, aineistoksi saadaan tietoa, joka on merkityksellistä käyttäjien, eli verkkosivujen todellisen kohderyhmän kannalta. Jos testauksen suorittaisi esimerkiksi sivuston suunnittelija, monia ongelmia voisi jäädä huomaamatta, koska suunnittelija on usein tullut sokeaksi luomalleen sivustolle ja sen ongelmille.
Toinen yleinen aineiston hankinnan menetelmä oli kvantitatiiviset kyselyt. Kyselyillä kerättiin määrällistä aineistoa sekä ennen käyttäjätestauksia että niiden jälkeen. Määrällisillä kyselyillä saadaan käytettävyystutkimuksissa helposti vertailtavissa olevaa tietoa esimerkiksi verkkokaupan elementeistä. Olin hieman yllättynyt, ettei valitsemissani tutkimuksissa kyselyissä kysytty laadullisia kysymyksiä. Varsinkin tutkimuksissa, joissa käyttäjän mielipide tärkeä, laadullisen aineiston luulisi olevan hyvin käyttökelpoista. Ehkäpä määrällistä aineistoa sitten on vain paljon helpompi ja kätevämpi käsitellä tällaisissa tutkimuksissa?
Riippuu tietysti aika paljon tutkimusten laajuudesta. Käytettävyystestauksia suoritetaan usein suurelle joukolle, jolloin määrällistä aineistoa on helpompi käsitellä. Mielestäni tällöin saadaan myös oikeellisempaa tietoa, sillä ihmisten sanallisessa kommunikaatiossa on paljon eroja.
VastaaPoistaHuomasin, että artikkeleista yhdessäkään ei käytetä heuristisia käytettävyyden arvioinnin menetelmiä. Heuristinen arviointi saatetaan usein suorittaa jonkinasteisesti myös käytettävyystestausten ohella. Toisaalta se tuntuu olevan ehkä jo vähän vanhanaikainen menetelmä siinä mielessä, että sitä käytetään nykyään enää harvoissa tutkimuksissa.
-Hanna